Mitä on Lean?
Lean on arvon tuottamisen maksimointiin keskittymistä ja vastaavasti arvoa tuottamattoman hukan minimointia. Se on käytännönläheinen ja selkeitä työkaluja ja menetelmiä esiin nostava ajattelutapa ja johtamisfilosofia. Ajattelutavan taustalla on laatuajattelun mukainen vaihtelun ymmärtäminen ja hallinta.
Leanissa korostuu vastuullisuus asiakkaalle, yritykselle ja yhteiskunnalle. Tavoitteena kehittyä jatkuvasti paremmaksi ja kilpailukyisemmäksi. Pelkistettynä Lean on vain arvoa tuottavaan toimintaan keskittymistä, kaikki mikä ei tuota arvoa on hukkaa. Hukka on vaihtelua, joka syntyy suunnitelmasta poikkeamisesta.
Asiakkaalle ja yritykselle arvoa tuottamattoman työn osuus organisaatioissa voi olla jopa 30-50 %. Arvoa tuottamattoman työn lisäksi tulee huomioida se hyöty, joka saataisiin, kun arvoa tuottamattoman työn aikana tuotettaisiinkin arvoa, joten kehittämispotentiaali on valtava.
Leanissa asioita pyritään yksinkertaistamaan ja käytännöllistämään siten, että jokainen ymmärtäisi mitä tarkoitetaan ja mihin pyritään. Kun Lean-ajattelutapa valitaan organisaation kilpailukyvyn kehittämisen kantavaksi ajatukseksi, niin silloin keskitytään jatkuvan parantamisen kulttuurin (vs. Laatuajattelu) juurruttamiseen koko organisaatioon, organisaation toimintaan kokonaisuutena – joukkueena, jolla on yhtenäiset toimintatavat ja prosessit. Näiden alkuvaiheiden jälkeen keskitytään kaiken turhaa vaihtelua aiheuttavien tekijöiden eli hukan vähentämiseen.
Vastuullisuus on Leanin syvintä olemusta
Laatua ei voi ulkoistaa laatupäällikölle, Lean-ajattelu on laatutyökalu johtajalle. Tulokset syntyvät yhdessä sopimalla ja tekemällä.
Turvallisuusajattelu liittyy olennaisesti laatuun. Sekaisin lojuvat tavarat ja epäsiisteys aiheuttavat onnettomuuksia ja läheltä piti –tilanteita. Kun tapaturmariski kasvaa, toiminta ei enää ole suunnitelmallista.
Leanin juuret ovat innovaatioissa
Leanin juuret ovat Sakichi Toyodan (1867 – 1930) kutomakoneinnovaatiossa, joissa laitteen vikaantuessa kone ei jatkanut epäkuntoisena toimintaansa vaan pysähtyi (ANDON). Näin virheellistä tuotetta ei syntynyt eikä raaka-aineita ja muita resursseja tuhlaantunut. Samalla koneeonhoitaja pystyi valvomaan useampaa kutomakonetta samanaikaisesti.
Tuottavuus siis parani monestakin eri näkökulmasta. Materiaalin tuhlaus väheni, ajankäyttö tehostui ja työkalut jatkuvaan parantamiseen kehittyivät (JIDOKA).
Vikaantumiselle etsittiin juurisyitä kysymällä viisi kertaa miksi virhe tapahtui. Näin selvitettiin todelliset vikaantumisen syyt ja laitetta voitiin kehittää paremmaksi. Tämä jatkuva kehittäminen johti Toyodan kutomakoneliiketoiminnan kilpailukyvyn ylivoimaisuuteen ja markkinajohtajuuteen.
Sakichi Toyodan pojan Kiichiron (1895–1952),siirsi isänsä innovaatioita ja vastuullisia periaatteita autotuotantoon.
Myöhemmin Taiichi Ohno (1912 – 1990) kehitti Toyotalle JIT-toimintamallin (Just In Time). JIT ja muut tuotannon tehostamiseen liittyvät johtamisinnovaatiot (JIDOKA) johtivat Toyotan tuotantotavan (Toyota Production System TPS) syntymiseen ja edelleen nyt Leanina tunnettuun ajattelutapaan.
Lean-periaatteet ovat mahdollistaneen Toyotan kehittymisen maailman suurimmaksi autonvalmistajaksi.
Lean-ajattelun mukaan asiakas tahdittaa tuotantoa ja määrää tahtiajan
Leanin perustana on asiakaslähtöinen, jatkuvaan parantamiseen perustuva ajattelutapa. Tuotteisiin suunnitellaan vain ne ominaispiirteet joita asiakas arvostaa ja ilahtuu yhä uudelleen ja uudelleen. Tuotanto aloitetaan ja toteutetaan vasta asiakastilauksen jälkeen kysynnän ja myynnin tahdittamana. Keskeistä on kokonaisuuden toimivuus ja jatkuva kehittyminen.
Tälle vastuulliselle ja ajattelutavasta syntyvälle perustalle kehitetään vakaat ja toimivat prosessit, joissa toteutetaan JIT-periaatetta. JIT-prosessimallissa prosessia syötetään ja ohjataan sen virtauksen mukaan tahdittuvilla tilauksen mukaisilla syötteillä ja tiedolla. Virtaus pidetään jatkuvana ja tasaisena. Näin pysytään aikataulussa ja pystytään täyttämään asiakaslupaukset.
Jos tuotannossa tai sen tavaravirroissa tapahtuu jotain epänormaalia, niin jokaisella työntekijällä on oikeus pysäyttää toiminta. Ongelmat korjataan heti niin, ettei virheellisyys prosessissa etene tai toistu. Tämän JIDOKA-toimintamalli takaa jatkuvan kaikkien ihmisten innovatiivisuuden ja kehittämishalun hyödyntämisen ja kehittämisen.
Tätä siis Lean on
Lean on kilpailukyvyn kehittämistä keskittymällä oleelliseen – strategiassa määritellyn arvon tuottamiseen kaikkien työntekijöiden osaamista arvostavalla tavalla. Tämä toteutetaan laatuajatteluun perustuvan jatkuvan parantamisen toimintakulttuurin, vakaiden JIT-prosessien ja JIDOKA-menetelmien avulla. Suunnittelematon ja hallitsematon vaihtelu on se myrkky, joka poistetaan systeemistä jatkuvalla täydellisyyteen pyrkimisellä.
Kilpailukyvyn kehittymisen edellytykset paranevat merkittävästi
- Asiakastyytyväisyys ja uskollisuus paranevat, kun asiakkaan tarpeet ja hyötyodotukset pystytään paremmin täyttämään.
- Toiminta tehostuu, prosessit saadaan toimimaan sujuvammin eikä niissä tuhlata resursseja arvoa tuottamattomaan työhön.
- Koko organisaatio saadaan toimimaan yhtenäisenä joukkueena liiketoiminnan tavoitteiden eteen.
- Syntyy jatkuvan kehittämisen kulttuuri, jonka mukaisesti ylimääräisestä vaihtelusta aiheutuvaa sähläystä ja hukkaa pyritään jatkuvasti kaikin keinon vähentämään.
- Työtyytyväisyys ja –motivaatio paranevat, kun edellytykset onnistumiselle kehittyvät ja työntekijät otetaan mukaan kehitystyöhön.
- Kilpailukyky ja toiminnan tuloskehitys paranevat merkittävästi, jopa kymmeniä prosentteja.
Jatkuvan parantamisen kulttuurin (vs. Laatuajattelu) juurruttaminen koko organisaatioon Leanin näkökulmasta on se perusta, jolle rakennetaan. Lean on siis ajattelutapa, ei vain yksittäisten temppujen tekemistä.
Lean ja ISO 9001
Uudistunut ISO 9001 -standardikin tukee Leania. Laatuajattelu viedään nyt strategiaan ja prosessilähtöisen kokonaisuuden johtamiseen. Riskilähtöisyys päätöksenteon perustana korostuu ja toimintaympäristön jatkuva muutos huomioidaan paremmin. Uusi ISO 9001:2015 soveltuu nyt hyvin myös palvelualoille.
