Mitä on laatuajattelu?
Laatuajattelu on laadun jatkuvaan parantamiseen ja kehittymiseen keskittyvä oma tieteenhaaransa. Laatuajattelun keskeisin päämäärä ja tavoite ovat kilpailussa menestyminen ja kilpailukyvyn kehittyminen missä kontekstissa kulloinkin toimitaan. Samat laatuajattelun lainalaisuudet pätevät niin urheilussa kuin liike-elämässäkin.
Laatuajattelussa lähdetään laatu-käsitteen ymmärtämisestä, jossa keskeisintä ja vaikeinta on käyttäjän hyötytarpeen tunnistaminen. Käytännössä tuon tapeen tyydyttämisen suunnitellun toteutuksen vaatimustenmukaisuus on ratkaisevaa onnistumisessa.
Tarpeen tunnistamisessa on pystyttävä löytämään ne tuotoksen ominaisuudet, joiden avulla käyttäjä pystyisi saamaan sen parhaan lisäarvon, joka häntä riittävästi hyödyttää ja ilahduttaa. Tämän suunnittelun (Plan) avulla tarve muutetaan tuotoksen ominaispiirteiksi, määrittelyiksi, mitoiksi ja tuotantosuunnitelmiksi. Vasta tämä suunnitelma antaa mahdollisuudet suunnitelmanmukaiselle toteutukselle (Do).
Kilpailukyvyn kehittäminen lähtee suunnittelusta
Laatuajattelussa huomio kiinnittyy vääjäämättä suunnitteluun. Jos ei ole suunnitelmaa, niin ei ole poikkeamasta johtuvaa ongelmaakaan, koska kaikki toteutukset ovat jonkun tulkinnan tulosta siitä, miten asian pitäisi olla. Hyvästä ja ennakoivasta suunnittelusta huolimatta toteutuksessa syntyy vääjäämättä poikkeamia eri tekijöiden ajattelu- ja toimintatavoista, osaamisesta, materiaalien erilaisuudesta ja laitteiden toimivuudesta johtuen. Tämä näkyy myöhästymisinä, mittaheittoina, yhteensopimattomuuksina, vajavaisuuksina, virheellisinä toimituksina, rikkoontumisina, loukkaantumisina jne. Eli huonona laatuna, joka on hajontaa suunnitelman ja suorituksen välillä. Tästä vaihtelusta johtuva huono laatu näkyy tulosta heikentävinä kustannuksina tuloslaskelman viimeisellä rivillä.
Vaihtelu myös hidastaa tekemistä monin eri tavoin. Joudutaan korjailemaan, odottelemaan, selvittelemään jne. Tekemään kaikkea sellaista mikä ei tuota arvoa sille mitä ollaan tekemässä. Tämä laaduttomuus ei edistä liiketoiminnan kilpailukykyä. Jos ja kun kilpailukykyä halutaan kehittää, niin on keskityttävä vaihtelun pienentämiseen kaikin keinoin.
Toisaalta vaihtelua tosin esiintyy luonnostaan kaikkialla niin luonnossa kuin tosielämässäkin, ja se onkin nähtävä myös mahdollisuudeksi kehittyä, kuten evoluutiokin on osoittanut. Kriisi voi olla mahdollisuus muutokselle.
Vaihtelu on myrkkyä liiketoiminnalle
Vaihtelun ymmärtäminen liiketoiminnassa on lähtöisin teollistumisen ja sarjatuotannon tuottavuuden tehostamisen tarpeesta. Kun tuotteita alettiin valmistaa sarjoissa, niin tuotettavien kappaleiden määrä kasvoi, joten laadunvalvonta pelkästään tarkastamalla jarrutti sarjatuotannosta saavutettavaa hyötyä. Tuotteiden vaatimustenmukaisuus ja virheettömyys ei siis lisääntynyt samassa suhteessa määrän kanssa. Yhdysvaltalainen fyysikko, insinööri ja tilastotieteilijä Walter A. Shewhart kehitti menetelmiä vaihtelun ymmärtämiseen tilastollisia menetelmiä (SPC) ja pystyi niiden avulla vähentämään hajontaa ja vaihtelua aiheuttavia (Check) tekijöitä.
Tämä vaihtelu on se ongelma, johon maailman ehkä merkittävin laatuguru W. Edwards Deming viittaa sanoessaan ”Kaikki, mitä laadusta tulee ymmärtää, on vaihtelu”. Demingin ja muiden suurten laatuajattelijoiden opit ovat auttaneet edelleenkin maailman johtavia organisaatioita menestymään ja kasvamaan. Ks. Lean ja Lean Six Sigma
Deming oli käytännönläheinen tutkija ja tiedemies, joka lisäsi Shewhartin PDC-prosessiin oppimisen ja synnytti nykyisen jatkuvan kehittämisen kehän (PDCA). Suunnittele (Plan), tee ja mittaa tekemisen tuloksia (Do), seuraa ja analysoi (Check) ja ratkaise ongelmat, sovella käytäntöön ja opi soveltamisesta (Act). Tästä seuraa, että voit nyt suunnitella kehittämillesi vahvuuksille ja olla entistä kilpailukykyisempi. Kun tätä tehdään täydellisyyteen pyrkien jatkuvasti laatuajattelun ajattelumalleja tekniikoita hyödyntäen, voidaan kehittyä yhä paremmaksi ja paremmaksi – kilpailukyisemmäksi.