Standardoinnilla pelisääntöjä businesmuotoilulle – vai eikö sittenkään?
Olin Kuopio Design Weekin Muotoilu luo bisnestä seminaarissa. Todella hieno tilaisuus, jossa yritykset kertoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään muotoilusta liiketoiminnan kilpailutekijänä. Hyvien käytännön esimerkkien kautta oli ilo todeta, miten muotoilu otetaan nyt yrityksissä liiketoimintastrategioihin yhtenä kilpailukykytekijänä muiden rinnalle.
On äärimmäisen ilahduttavaa tänä päivänä todeta, miten kilpailu asiakkaista ja menestyksestä innovoi yrityksiä yhä asiakaslähtöisemmin ottamaan käyttöönsä uusia kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmia. Itselläni on kokemusta laatuajattelun hyödyntämisestä kilpailukykytekijänä jo yli 30 vuoden ajanjaksolta. Jo tuona aikana ajattelun kehittyminen on ollut valtavaa. Toisaalta huomionarvoista on se, että laatuajattelun perusperiaatteissa tänäkään aikana mikään ei ole muuttunut. Saman asian ympärillä on vain menty ismistä toiseen. Nyt Lean-huuman jo vähän haaletessa palvelumuotoilusta on tullut muotiasia. Tämä on hieno juttu. Sillä ei ole väliä millä otsikoilla kehittämisestä innostutaan. Pääasia on, että kehitys kehittyy.
Muuttuva maailma laajentaa näkökulmia
Yhteiskunnallinen muutos, markkinoiden globalisoituminen, ilmasto-olosuhteet, huoli elinympäristömme tulevaisuudesta ja tekninen kehitys ovat muokanneet meidän kaikkien arvopohjia. Nyt on laadullisina kilpailukykytekijöinä huomioitava huomattavasti useampia näkökulmia kuin aiemmin. Uutta osaamista tarvitaan, joten muotoilijoiden olisi nyt hyvä opetella busineksen perusteita ja asemoitua arvon tuottamiseen niin asiakkaalle kuin yrityksellekin kannattavan liiketoiminnan näkökulmasta oikealla tavalla.
Laatu on soveltuvuutta tarpeen mukaiseen käyttöön
Laatugurut ovat määritelleet laadun soveltuvuudeksi käyttäjän tarpeen mukaiseen käyttöön. Tähän määritelmään on aina sisältynyt myös muotoilu yhtenä kilpailutekijänä. Jos jokin on käyttäjän mielestä soveltuva käyttöön, niin tuon soveltuvuuden saavuttamiseksi kaikki siihen liittyvät ominaisuudet ja piirteet, myös muoto on ensin täytynyt tunnistaa ja sen jälkeen suunnitella. Arvo käyttäjälle syntyy vasta kun nuo ominaisuudet ovat tarpeen mukaisessa käytössä ja asiakas kokee siitä mielihyvää.
Onko laatu vain insinöörien hommaa?
Laadun suunnittelua ja hallintaa on stereotyyppisesti pidetty insinöörien hommana ja perinteisesti lähestytty lähinnä valmistuksen näkökulmasta. Insinöörit osaavat käyttää laatutekniikoita, Lean Six Sigmaa ja ISO 9000 –standardeja. Sittemmin humaanimmat lähestymistavat, kuten ympäristönäkökulma, työterveys ja -turvallisuus ja kestävä kehitys ovat tulleet mukaan näkökulmiksi laatuajatteluun. Kaikille näillekin on tullut omat standardinsa. Yhteiskunnan arvopohjan muutoksen myötä myös yritysvastuu ja eettisyys ovat otettu kilpailukyvyn luomisen tarkastelunäkökulmiksi.
Kun nyt tietotekniikan kehittymisen myötä on siirrytty tiedon aikakauteen, niin yhä useammin arvoa käyttäjälle synnytetään palvelulla digitaalisissa verkoissa. Tietoturvaa vaalitaan mm. ISO 27001 –standardilla. Nyt on aika huomata, että laadun suunnittelussa nyt myös muotoiluosaajilla merkittävä panos annettavanaan uudenlaisiksi kehittyvien palvelujen muotoilussa.
Digitalisaatio mullistaa businessmuotoilua
Nyt olemme siirtyneet aikakauteen, jossa digitalisaation mahdollistama informaatio mullistaa elämäämme. Tämä muuttaa tapaamme elää, kuluttaa ja tehdä työtä. Palvelun saatavuuden ja käytettävyyden merkitys suhteessa tuotteiden ominaisuuksiin on muutoksessa. Elämme yltäkylläisyydessä, jossa pelkillä tuoteominaisuuksilla ei kilpailussa enää menestytä. Tarvitsemme elämyksiä, jotka on tarjottava asiakkaille aivan uusilla konsepteilla. Tämä muuttaa myös meidän kaikkien tapaa viestiä ja omaksua uusia asioita. Tästä esimerkkinä vaikkapa virtuaalitodellisuuden (VR) tuomat uudet mahdollisuudet. Visualisoimalla voitaisiin palveluja ja toimintaa ohjata sekä johtaa huomattavasti ymmärrettävämmin kuin staattisilla ja byrokraattisilla laatujärjestelmillä. Businestakin voitaisiin näin muotoilla myös johtamisen näkökulmasta.
Voisiko muotoilun standardisointi olla hyvä idea?
Nyt business- ja palvelumuotoilun noustessa näin parrasvaloihin olisi kaikkien muotoilijoiden ymmärrettävä millaisen liiketoiminnallisen kokonaisuuden kanssa olemme tekemisisissä. Muotoilun hyödyntäminen busineksessa vaatii muotoilijalta myös liiketoimintaosaamista. Luovuus ei ole vain erillinen saareke ihmemaassa, vaan osa kokonaisuutta ja yhteistä arvoketjuamme.
Olisiko vastuu hyvästä ja toimivasta muotoilusta ja sen yhdistämisestä liiketoimintaan otettava nyt johonkin standardiin, jolla voisimme luoda yhteisiä pelisääntöjä muodon tuottamiselle tuotteisiin ja palveluihin. Vai pystyisimmekö luomaan arvoa muotoilulla ymmärtämällä vastuumme ilman byrokraattisia normeja.
Mielestäni tätäkin kannattaisi pohtia.
Seppo Mattila
- Organisaatioarkkitehtuurit
- Lean-johtamisfilosofia
- ISO-standardointi, EFQM-arviointi
- Laatu-, toiminta- ja johtamisjärjestelmät
