Osa 1/3: ZEN ja organisaation laatu

Jatkoa artikkeliin: Johdanto zeniläiseen organisaatioiden suunnitteluun, toimintaan ja menestykseen, jossa käsiteltiin zeniläistä organisaatioiden suunnittelua, toimintaa ja tietä menestykseen.

Tämä  ensimmäinen osa on otsikoitu ZEN ja organisaation laatu, jossa tutkailen Pirsigin näkemystä organisaatioiden laatuun.

”Koneen arvon mitta on se, miten hyvin se käyttäjänsä tyydyttää. Jos kone tuottaa tyyneyttä se on hyvä. Jos se tuottaa häiriötä se on paha kunnes joko kone tai käyttäjän mieli muuttuu. Koneen arvon mitta on käyttäjän oma mieli. Mitään muuta mittaa ei ole” – Pirsig kirjoittaa.

Koneella tässä lainauksessa Pirsig tarkoittaa moottoripyöräänsä, kokonaisuutta, joka palvelee hänen tarvettaan tehdä tuo moottoripyörämatka. Moottoripyörä on tekninen systeemi, jossa on monia eri järjestelmiä. Niissä tapahtuu erilaisia prosesseja, joita kaikkia tarvitaan että pyörä toimisi käyttäjäänsä tyydyttävällä tavalla. Kun moottoriin syötetään polttoainetta se muuttuu tuossa systeemissä matkustajaa kuljettavaksi kokemukseksi, tunteeksi siitä, miten kaikki tapahtuu.

Itse ajattelen organisaatioista samoin. Ne ovat kokonaisuuksia, joissa niihin tehty työ ja panostukset muuttuvat joko menestykseksi tai sitten jäävät ns. piippuun.

Samoin kuin moottoripyörä organisaatiokin on suunniteltu jotain käyttötarvetta varten. Millaisia tunteita organisaatio kykenee tuottamaan on sen arvon mitta.

Moottoripyörä on suunniteltu kuljettamaan ajajaa ja matkustajaansa paikasta A paikkaan B mahdollisimman nautinnollisella tavalla. Sellaiseen ajeluun ei sisälly häiriöitä tai keskeytyksiä. Tuon kokemuksen mittaavat vain tuolla matkalla olleet. Se on Pirsigin kuvaamalla tavalla ”koneen” arvon mitta.

Organisaatiokin pitäisi olla suunniteltu tuottamaan arvoa. Koska kaikki ihmiset ovat arvostuksineen ja monien fyysisten ja muidenkin ominaisuuksiensa suhteen erilaisia, on suunnittelu tehtävä aina tuosta ihmislähtöisestä käyttäjänäkökulmasta. Jos organisaatio pystyy tuottamaan Pirsigin sanoin tyyneyttä, niin se on hyvä.

Voidaankin ajatella, että samoin kuin moottoripyörän kykyä tuottaa miellyttävä ajokokemus, niin organisaationkin kykyä tuottaa hyvä organisaatiokokemus voidaan pitää arvon mittarina.

Laatu organisaation näkökulmasta

Laatu on Pirsigin mukaan tunne- ja arvopohjainen käsite. Sen tavoitteena on luoda elämään zeniläistä tyyneyttä ja rauhaa. Ilman laatua elämä olisi pelkkää olemista ilman arvoja tai tarkoitusta. Laatu ei ole elämästä irrallinen. Se on elämä itse, tapahtumien jatkumo, joka tekee elämästä elämisen arvoisen.

Laatu on jokaiselle meistä aina subjektiivinen kokemus. Laatu on sitä mikä luo tunnetta. Laatua on tunne hyvästä elämästä, onnellisuus, jos se tuntuu hyvältä ja sitä haluaa ylläpitää.

Laatua on se tunne, zeniläinen tyyneys ja rauha, joka kohtaamissa syntyy.

Laadun kokemiseen liittyy aina kohtaaminen jonkun objektin kanssa. Laatu on se tunne, joka tuossa subjektin ja objektin kohtaamisessa syntyy. Se on seurausta jostakin tapahtumasta tai kokemuksesta.

Organisaatiossa tapahtuu lukemattomia kohtaamisia eri muodoissaan joka päivä. Millaisia tuntemuksia nuo kohtaamiset synnyttävät kertovat organisaation laadusta, siitä organisaatiokulttuurista joka organisaatiossa vallitsee.

Ihmisten kohtaamisessa kohtaavat aina kaksi subjektia, jotka ovat toisilleen objekteja. Siitä syntyy yhteinen kokemus, jossa kumpikin tuntee ja kokee. Se millaisena osapuolet sen kokevat on kummankin henkilökohtainen tunne kohtaamisen laadusta.

Vastaavasti kun kohtaamme jonkin konkreettisen esineen, tilan, ympäristön, tilanteen koemme tunnereaktion tai jopa intuition aivan sen mukaan miten tarpeellinen, miellyttävä tai merkityksellinen tuo objekti meille on tai voisi olla. Kun yhteiset kokemukset jatkuvat uudelleen kohtaamisina tai esineen käyttönä, niin noista seuraavista kokemuksista voimme päätellä toivatko ne meille tyyneyttä ja rauhaa vai ongelmia tai muuta harmitusta.

Laadulla on taipumus edetä. Laadukkaat kohtaamiset ja kokemukset huomataan ja kun niistä tulee parempi olo niin välitämme sen olon muille ja niin laatu yleensä etenee, mutta eteneekö huono olo, laaduttomuus vielä nopeammin. Tunnejäljet kohtaamisista vaikuttavat ajatteluumme ja valintoihimme jatkossa.

”Laatua on hyvä elämä” – Mauri Åberg, professori emeritus

Mitä uutta Pirsigin moottoripyörämatka voi tuoda ajatteluumme laadusta

Pirsigin ajatukset laadun henkilökohtaisesta, subjektiivisesta kokemisesta näkyvät tänä päivänä pyrkimyksinä ihmisläheisempään ja parempaan johtamiseen, työyhteisöihin, joissa jokainen voi työskennellä omilla vahvuuksillaan.

Organisaatioita aletaan hahmottaa enemmänkin organismeina, joissa yhteinen jaettu arvopohja ja hyvä ”pössis”– kannustava organisaatiokulttuuri viestivät organisaation laadusta, zenistä, turvasta ja ihmisten kunnioittamisesta erilaisina yksilöinä.

Yhteiseen arvopohjaan perustuva organisaatiokulttuuri ihmislähtöisen johtamisen lähtökohtana on tullut korostetusti esille viime vuosina laatuajattelua ohjaavassa kehityksessä, asiantuntijoiden ja valmentajien osallistavissa otteissa sekä organisaatioiden laadun arviointikriteeristöjen sisällöissä, mutta myös jo ISO-standardein vaatimuksissakin.

Joseph M. Juran määritteli laadun sopivuudeksi käyttöön ”Fitness for Use”. ISO-standardit määrittelevät sitä kyvykkyydeksi täyttää asiakkaan tarpeet ja vaatimukset. Monet muut määritelmät ovat samoilla linjoilla.

Samoin kuin käyttäjän tarpeisiin sopivaksi suunniteltu moottoripyörä jokainen organisaatiokin tarvitsee toimivien rakenteiden, järjestelmien ja prosessien suunnittelun  organisaatioarkkitehtuurin tueksi luodakseen mahdollisuudet yhteisen työskentelyn ja organisoitumisen onnistumiselle. Tätä Pirsig kuvaa kirjassaan moottoripyörällä, jonka teknisen rakenteen avulla käyttäjä saa haluamansa nautinnollisen ajokokemuksensa.

Miten motoristi tuon ajamisensa kokee kertoo siitä tunteesta, laadusta, jonka moottoripyörä ja sen ajaminen tuottaa. Samoin on organisaatioidenkin kohdalla, millaisen asiakaskokemuksen asiakkailleen tai työyhteisökokemuksen työntekijöilleen organisaatio pystyy tuottamaan kertoo organisaation laadusta.


Artikkeli jatkuu:

Organisaation ihmislähtöisyyttä tarkastellaan tämän blogisarjan seuraavassa 2/3 osassa ZEN ja ihmiset organisaatiossa.

Kiitos kun osallistuit tämän lukemalla. Toivottavasti se antoi sinulle jotain uusia sytykkeitä tähän aiheeseen. Mielelläni kuulisin sinulta palautetta. Kiitos siitä, jo etukäteen!

Seppo Mattila

Seppo Mattila

Toimitusjohtaja, Organisaatioarkkitehti, QL Partner, Kuopio
  • Organisaatioarkkitehtuurit
  • Lean-johtamisfilosofia
  • ISO-standardointi, EFQM-arviointi
  • Laatu-, toiminta- ja johtamisjärjestelmät